Kuinka paljon voi osallistua?

Nuorilla voi olla paljon tai vähän vaikutusvaltaa tiettyyn asiaan tai toimintaan. Tätä asiaa selkiyttämään on luotu osallisuuden portaat:

1. Ensimmäinen porras – tieto-osallisuus

Nuoret kertovat kokemuksiaan ja ajatuksiaan asioista päättäville aikuisille esimerkiksi ky-selyn avulla. Esimerkki: Nuorisotilan aukiolo-ajoista päätettäessä nuorten toiveita kuunnel-laan, mutta aikuinen tekee lopullisen päätöksen.

2. Toinen porras – konsultaatio-osallisuus

Nuoret kertovat kokemuksiaan ja ajatuksiaan asioista päättäville aikuisille. Nuorilta kysy-tään mielipiteitä suunnittelun eri vaiheissa tai heille esitellään erilaisia vaihtoehtoja, joista he voivat sanoa mielipiteensä. Esimerkki: Jalkapallojoukkueen treeneissä valmentaja on päättänyt, että tämän illan treeneissä harjoitellaan tekniikkaa ja joukkueen pelaajat saavat valita valmentajan ehdotuksista sopivan tekniikkaharjoituksen illan treeneihin.

3. Kolmas porras – päätöksenteko-osallisuus

Kun asioista päätetään, eivät aikuiset ole päättämässä yksin vaan nuorillakin on sanan-valtaa asioihin. Esimerkki: Koulun oppilaskunnan hallituksen edustaja kutsutaan opettajien kokoukseen mukaan päättämään koulun yhteisestä toimintapäivästä, sen ajankohdasta ja ohjelmasta.

4. Neljäs porras – toimeenpano-osallisuus

Nuoret tekevät päätöksen yksin tai yhdessä aikuisten kanssa ja pohtivat, miten päätös to-teutetaan käytännössä eli mitä tehdään ja mitä tarvikkeita, tiloja ja niin edelleen tarvitaan. Esimerkki: Kunnassa voi toimia nuorisovaltuusto, joka saa vuosittain tietyn rahasumman käyttöönsä ja voi itse päättää, mitä asioita rahan avulla halutaan tehdä: onko järkevämpää hankkia nuorisotiloille uusia nettikoneita, lähteä bussilla Elämä lapselle -konserttiin Helsin-kiin vai tehdä jotain aivan muuta.

5. Viides porras - toimintaosallisuus

Toimintaosallisuudessa lähdetään liikkeelle nuorten omista ideoista ja ajatuksista. Nuorilla on mahdollisuus esittää asioita, joille he haluaisivat jotain tehdä, tai nuoret saavat ehdottaa omia projektejaan toteutettavaksi, päättää niistä ja toteuttaa niitä. Esimerkki: Nuorten ryh-mä haluaisi tehdä oman näytelmän, he hankkivat itselleen harjoitustilan, käsikirjoittavat näytelmän, harjoittelevat ja esittävät näytelmää, mahdollisesti he hakevat näytelmäryhmäl-leen rahoitusta kunnan nuorisotoimesta ja tällä rahalla palkkaavat ohjaajan ja hankkivat lavasteita.

Lähteet:

Flöjt, Anu 1999: Nuoret ympäristön kehittäjinä – Nuorten Ääni -ryhmien menetelmäopas. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Julkaistu sähköisenä osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9760/1730.pdf?sequence=1