Miten osallistua?
Nuoret voivat osallistua asioiden suunnitteluun, toimintaan tai asioista päättämiseen. Tätä asiaa kuvaamaan on luotu seuraavat osallisuuden muodot:
Nuoret itse tekemässä – toimintaosallisuus
Tässä tilanteessa nuoret saavat itse toteuttaa omia ideoitaan ja aikuiset toimivat nuorten tukijoina.
Muuramen Musta aukko -bänditapahtuma
Vuonna 2004 kolmella muuramelaisella yläkoululaisella pojalla oli bändi, joka halusi päästä esiin-tymään. He marssivat sisään Nuorten yrittäjyys- ja projektitalo Innolaan ja valmentajien innostami-na alkoivat järjestää bänditapahtumaa, johon kutsuivat muitakin esiintyjiä. Tästä sai alkunsa Musta aukko -bänditapahtuma, joka on sittemmin järjestetty joka vuosi.
Taskurahaa polkupyörien korjauksella
Vuonna 2005 kaksi 14-vuotiasta muuramelaista halusi tienata rahaa, ja he ajattelivat kysyä Nuorten yrittäjyys- ja projektitalo Innolan valmentajalta, olisiko tarjota töitä. Töitä ei juuri silloin ollut tarjolla, joten valmentaja kysyi pojilta, osaisivatko he ehkä jotain, jolla voisivat tienata. Tähän pojat ujosti, pitkän miettimisen jälkeen vastasivat: ” …no ei me kyllä osata mitään, paitsi korjata pyöriä”. Siitä lähtien pojat ovat tienanneet taskurahaa tekemällä polkupyörien syys- ja keväthuoltoja ja pie-niä korjaustöitä.
Nuoret ideoimassa toimintaa – ideointiosallisuus
Tämä tarkoittaa sitä, että nuorilla on mahdollisuus esittää ideoitaan, kun toimintaa suunni-tellaan. Voidaan järjestää esimerkiksi ideariihi, johon kutsutaan nuoria ideoimaan toimin-nan kehittämistä.
Huhtasuon nuoriso- ja asukastilan talokokous
Jyväskylässä, Huhtasuon nuoriso- ja asukastila Perttulassa järjestetään noin neljä kertaa vuodes-sa talokokous, jossa kaikilla nuorisotilassa käyvillä nuorilla on mahdollisuus kertoa ajatuksiaan ja ideoitaan tilasta ja sen toiminnasta. Vuoden 2007 ensimmäisen talokokouksen tuotoksena muuta-ma alkoi muutaman nuori yhdessä nuorisonohjaajien kanssa suunnitella alakouluikäisten (9–12-v.) iltakahvilaa, joka toteutui 9.2.2007.
Puuppolan koulun Tulevaisuusverstas
Vuonna 2007 Puuppolan koulu Jyväskylän maalaiskunnassa pääsi takaisin kunnostettuun koulura-kennukseensa ja sai samalla lisärakennuksen. Remontoinnin ohessa päätettiin kunnostaa myös koulun välituntipiha. Koulun opettajat ja Kulttuuri-nuorisopalveluiden työntekijät ideoivat koulun jokaisen luokan kanssa pihaa hyödyntämällä Tulevaisuusverstas-ongelmanratkaisumenetelmää. Aiheena verstaassa oli välitunnin vietto uudessa koulussa: mitä lapset haluaisivat koulun pihalle, jotta välitunnilla olisi mukavaa. Tavoitteena oli, että lapset voisivat hyödyntää pihaa myös vapaa-ajalla ja pihalle olisi kiva tulla leikkimään koulun jälkeenkin. Lasten ideat otettiin mukaan arkkiteh-din kanssa tehtävään pihasuunnitelmaan.
Nuorten ideoista käytännön toiminnaksi – suunnitteluosallisuus
Tämä tarkoittaa, että nuoret eivät vain ideoi vaan ovat aktiivisesti mukana myös ideoiden-sa käytännön toteutuksessa yhdessä aikuisten kanssa.
Muuramen Takapiharock
Muuramessa vuonna 2006 Nuorten yrittäjyys- ja projektitalo Innola alkoi puskaradion ja ilmoittelun kautta kerätä nuorten porukkaa kasaan idealla ”tule mukaan tekemään uutta tapahtumaa Muura-meen, tapahtumaideaa ei vielä ole, sen päätätte te”. Ensimmäisenä kokoontumispäivänä paikalla oli vajaat 20 yläasteikäistä nuorta, jotka alkoivat porukalla miettiä, millainen tapahtuma Muurameen kevääksi tehdään. Aluksi ideana oli jotakuinkin ”katukoris ja katusählyturnaus, jossa on disco ja kilpailuja ja iltabileet ja bändejä”...mutta pienen järkeistämisen pohjalta nuoret päättivät, että teh-dään ulkoilmakonsertti Muurameen.
Tästä nuorten porukasta kuultuaan kulttuurisihteeri ehdotti, että nuoret liitäisivät tapahtumansa jokakesäisten Muurame-päivien yhteyteen, jolloin kulttuuritoimi voisi olla mukana tukemassa ta-pahtumaa ja auttaa markkinoinnissa. Yhteistyön, jossa mukana oli myös nuorisotoimi, tuloksena syntyi Takapiharock-ilmaiskonsertti palolaitoksen takapihalle, joka kokosi 500 henkeä kuuntele-maan viittä eri bändiä.
Lohikosken liikuntapuisto ja skeittiparkki
Jyväskylässä tehtiin vuonna 2005 suunnitelmia Lohikoskella sijaitsevan liikuntapuiston ja skeitti-parkin parantamiseksi. Lohikosken nuorisotilalla pidettiin kokous, johon kutsuttiin muun muassa kaupungin suunnittelijoita, rullalautailun asiantuntijoita, välinevalmistajia sekä alueen nuoria rulla-lautailijoita.
Kokousta ennen alueen nuoret olivat saaneet pohjapiirustukset alueesta ja tekivät oman ehdotuk-sensa tarvittavista rampeista ja niiden sijoittelusta skeittiparkkiin. Lopulta yhteistyön tulokseksi saa-tiin kaikkien osapuolten mielestä loistava suunnitelma. Perinteisiä puurakenteisia ramppeja korvat-tiin valmiiksi maastoon tehtävillä muodoilla, jotka ovat parempia skeittaajien kannalta, hiljaisempia ympäristön kannalta sekä helpompia huoltaa.
Nuoret mukana päättämässä yhteisistä asioista – päätöksenteko-osallisuus
Ideointia hieman pidempiaikainen vaikuttamismahdollisuus on osallistua päätöksentekoon. Usein tämä tarkoittaa sitä, että nuori sitoutuu mukaan johonkin toimintaan pidemmäksi aikaa, esimerkiksi yhdeksi vuodeksi.
Nuorten Foorumi
Kun Jyväskylään perustettiin Nuorten Foorumia, NuFoa, vuonna 2005, nuoret olivat mukana toi-mintamallin suunnittelusta lähtien. Ensimmäisessä suunnittelukokouksessa tutustuttiin muiden kaupunkien vaikuttajaryhmämalleihin, joiden pohjalta Jyväskylän mallia lähdettiin kasaamaan. Al-kuun päätettiin muun muassa ikärajasta (13–20), valintaprosessista (ei vaaleja!) sekä edustukselli-suudesta (kaikilla mahdollisuus päästä mukaan, vaikkei ole oppilaskunnassa). Suunnitteluryhmäs-tä perustettiin NuFon ensimmäinen väliaikainen hallitus, joka suunnitteli ja veti toimintaa ensimmäisen vuoden 2006.
Muuramen Nuorten Yrittäjyystalo Innola
Muuramen Nuorten Yrittäjyystalo Innolan hallituksen yhdeksästä jäsenestä kolme on Innolan muussa toiminnassa mukana olevia nuoria. He ovat siis tasavertaisina aikuisten kanssa päättä-mässä siitä, miten toimintaa kehitetään.
Nuoret tietävät oikeuksistaan, nuorille suunnatuista tapahtumista, harrastuksista tai kursseista – tieto-osallisuus
”Tieto on valtaa” sanotaan, ja onkin vaikeaa olla aktiivinen, mennä mukaan tai osata toimia eri tilanteissa, jos ei saa tietoa. Nykyään on onneksi olemassa monia nuorille tarkoitettuja tieto- ja neuvontapalveluita. Tiedonhankinta edellyttää kuitenkin myös omaa aktiivisuutta!
Tieto- ja neuvontapalvelu NuortenLaturi
Esimerkkinä tieto-osallisuudesta ovat nämä NuortenLaturin sivut, joiden tarkoituksena on antaa tietoa kaikenlaisista nuoria koskevista asioista rehellisesti. Näin jokainen voi itse valita, mitä tekee tai miten toimii.
Nuoret kommentoimassa ja kertomassa mielipiteitään – arviointiosallisuus
Jos ideointiosallisuus suuntautuu tulevaisuuteen, niin arviointiosallisuudessa luodaan kat-seet menneeseen. Arvioidaan, mitä on tehty, mikä on hyvää ja mitä pitäisi vielä kehittää. Tätä voidaan tehdä kyselylomakkeiden avulla tai keskustellen.
Nuoriso- ja asukastilojen asiakastyytyväisyyskyselyt
Jyväskylän kaupungin nuoriso- ja asukastiloilla tehdään joka syksy asiakastyytyväisyyskyselyt, joissa tiloilla käyviltä nuorilta kysytään kirjallisesti mielipiteitä muun muassa nuorisotilan aukiolo-ajoista, toiminnasta, viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Saatujen vastausten perusteella nuorisotilo-ja ja niiden toimintaa voidaan kehittää entistä paremmiksi.
Nuorten Ääni -markkinat
Entisessä Jyväskylän maalaiskunnassa järjestettiin joka vuosi Nuorten Ääni -markkinat. Markkinat eivät olleet kauppatapahtumia perinteisessä mielessä vaan siellä kaupattiin toisille omia ideoita. Jokainen ryhmä esitteli muille nuorille oman ideansa, johon oli hakemassa rahoitusta. Tämän jälkeen toisilla ryhmillä oli mahdollisuus kysellä asioita hankkeista ja niiden toteuttamisesta eli arvioida ja antaa vihjeitä toteuttamisvaiheeseen. Keskusteluiden perusteella läsnä olevat nuoret päättivät 15 000 euron markkinarahan jakamisesta hankkeisiin.
Lähteet: Piiroinen, Tiina 2007: Ohjaajan opas lasten osallistavien ryhmien ohjaamiseen. Julkaistu sähköisenä osoitteessa www.kuunnelkaameita.fi/lapsiryhmien/ohjaajanopas.
Esimerkit seudun toimijoilta.