Rikosasiat ja rikosoikeudellinen vastuu

Mikä on rikos?

Rikos on lainvastainen teko tai laiminlyönti, joka laissa on määrätty rangaistavaksi. Rangaistavuuden edellytys on, että tekijä on syyllistynyt rikokseen tahallaan tai tuottamuksellisesti ja hän on ollut rikoksentekohetkellä syyntakeinen. Rikoksen esitutkinnan suorittaa poliisi. Syyttäjä suorittaa syyteharkinnan ja tuomioistuin määrää rangaistuksen. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, mutta alle 15-vuotiaskin on vastuussa itse aiheuttamistaan vahingoista.

Ryöstö

Kaverin tai kenen tahansa tuntemattoman henkilön omaisuuden anastaminen väkivalloin tai väkivallalla uhkaamalla on vakava rikos. Rikoslaki määrittelee sen ryöstöksi.
Jos olet ryöstön silminnäkijä tai uhri, ota aina yhteyttä poliisiin.

Näpistely

Kaverin taskusta, vanhemmilta tai kaupasta näpistäminen on rikos ja siitä ilmoitetaan poliisille. Jos vie tavaran maksamatta kassan ohi, syyllistyy näpistykseen. Jos näpistäessä rikkoo pakkauksen tai vahingoittaa jotain tavaraa on myös sen korvausvelvollinen. Vaikka ei itse varasta, mutta avustaa varastavaa kaveria, niin myös avustava henkilö syyllistyy rikokseen. Jos taas yllyttää kaveria näpistämään, niin silloin yllyttäjäkin on vastuussa teosta.
Jokaisella on oikeus ottaa näpistelijä kiinni ja pyytää poliisi selvittämään asiaa. Alle 18-vuotiaiden tekemistä näpistyksistä poliisi ottaa yhteyttä aina vanhempiin ja lastensuojeluviranomaisiin. Näpistyksestä, sekä myös ilkivallasta ja tahallisesta vahingonteosta jää merkintä poliisin rekisteriin. Rikosrekisteri saattaa estää pääsyn esim. joihinkin opiskelu- tai työpaikkoihin.

Herjaaminen ja solvaus

Yleinen kielenkäyttö saattaa joskus olla hyvinkin värikästä, mutta aina kannattaa pitää mielessä, ettei kaikki ole sallittua. Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen on rangaistavaa, jos teot täyttävät herjauksen ja solvauksen rikoslaissa määritellyt tunnusmerkit. Toisen oppilaan tai opettajan herjaukseen tai solvaukseen voi syyllistyä esim. kirjoittamalla jutun, jossa väitetään perättömästi toisen syyllistyneen sellaiseen tekoon, joka voi saattaa hänet halveksimisen alaiseksi. Nimitteleminen voi myös olla solvausta.

Töniminen

Potkimisesta, tönimisestä ja lyömisestä voi seurata jopa elinikäisiä vammoja. Toisen terveyden tahallinen väkivaltainen vahingoittaminen tai kivun aiheuttaminen toiselle on rangaistavaa. Jos toinen osapuoli loukkaantuu vahingossa keskinäisessä nahistelussa, voidaan nahistelukumppania syyttää vammantuottamuksesta.
Pahoinpitelyä voi myös olla toisen terveyden tahallinen vahingoittaminen jatkuvalla kiusaamisella. Kiusaamista ei tarvitse hyväksyä: jos sinua kiusataan, keskustele asiasta vanhempiesi ja opettajiesi kanssa. Myös poliisin kanssa voit keskustella.
Auttavien puhelimien työntekijät kuuntelevat ja antavat neuvoja tilanteessasi; voit keskustella nimettömänä.

Perheväkivalta

Perheväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, vapauden rajoittamista tai seksuaalista häirintää. Se on rikos ja loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan. Perheväkivalta kohdistuu enimmäkseen naisiin, mutta myös lapsiin, miehiin ja vanhuksiin.

Väkivallan kohteeksi joutuminen aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja ahdistusta. Mikäli kärsit perheessä tapahtuvasta väkivallasta, kannattaa puhua asiasta jonkin ulkopuolisen kanssa. Hanki apua itsellesi ja koko perheellesi. Voit koulussa ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai koulukuraattoriin, muulloin voit kääntyä esimerkiksi Kriisikeskus Mobilen puoleen. Myös kriisikodit ovat turvapaikkoja, joihin voi mennä jos väkivalta kotona pelottaa.

Perheväkivalta - Tohtori.fi
Lyhyesti mitä on perheväkivalta.
www.tohtori.fi/?page=2442205&id=9369297

Väkivaltarikos - Poliisi
Neuvoja miten toimia, jos on joutunut väkivallan tai perheväkivallan uhriksi tai silminnäkijäksi.
www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/...

Poliisin neuvoja nuorille

Tietoja huumeista, näpistelystä, ryöstöstä, tönimisestä, solvaamisesta ja siitä miten voit huolehtia itsestäsi.
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/53CF1D7A3F45E6B4C2256B87004BB4B2?OpenDocument

Rikosuhripäivystys

Rikosuhripäivystyksen Sisä-Suomen aluetoimiston Jyvässeudun palvelupiste:
puh. (014) 625 960
gsm 050 368 0188

Jos sinä tai läheisesi on joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi.
www.rikosuhripaivystys.fi

Jyväskylän kriisikeskus Mobile
Asemakatu 2
40100 Jyväskylä

Rikosprosessiin liittyviä henkilöitä

Rikoksen uhri, eli asianomistaja, joka voi olla esim. henkilö, yritys, kunta tai valtio.

Rikoksesta epäilty, eli henkilö, jota epäillään rikoksen tekemisestä

Avustaja, eli henkilö, jolla on lainopillinen koulutus. Rikoksesta epäillyllä ja asianomistajalla on oikeus saada lainopillista apua ja neuvontaa jo esitutkinnassa. Avustaja huolehtii asiakkaansa edusta ja oikeusturvasta.

Tukihenkilö, joka toimii joissain tapauksissa asianomistajan henkisenä tukena ja turvana rikosprosessin aikana.

Todistaja on rikoksesta ulkopuolinen henkilö jolla voi olla oleellista tietoa rikoksesta sen selvittämisen kannalta. Hänellä on ehdoton velvollisuus puhua totta.

Asiantuntija on henkilö, jolla voi olla oleellista tietoa rikokseen liittyen ammattinsa puolesta, esim. oikeuslääkäri.

Syyttäjä, henkilö joka päättää esitutkinta-aineiston perusteella, onko rikos tehty ja onko siitä tarpeeksi todisteita syytteen nostamista varten. Jos näin on, hän toimii myös jutun syyttäjänä oikeudessa.

Sosiaalitoimi, jos rikoksentekijä on nuori, alle 15 – 20–vuotias, osallistuu sosiaalitoimikin rikosprosessiin. Sosiaalitoimen tehtäviä ovat mm. sovitteluun ohjaus, oikeusedustus, valvonta, läsnä olo esitutkinnassa.

Käräjäoikeudessa lautamiehet osallistuvat joissain rikostapauksissa asioiden ratkaisemiseen. Lautamiehet ovat maallikoita ja ”lautamieskokoonpanossa” heitä on puheenjohtajana toimivan vakituisen tuomarin lisäksi useimmiten kolme. Lautamiehillä on kullakin itsenäinen päätösvalta ja tarvittaessa ratkaisu asiaan haetaankin äänestämällä, jolloin enemmistön kanta voittaa.

Rikosprosessin kulku

Rikosilmoitus

Rikoksen tapahduttua rikosprosessi alkaa rikosilmoituksen tekemisestä, jonka voi tehdä kuka tahansa, jolla on tietoa tapauksesta. Rikosilmoituksen voi tehdä henkilökohtaisesti poliisiasemalla, puhelimitse, kirjeitse, suoraan rikoksen tapahtumapaikalla tai joissain tapauksissa internetissä. Yleiseen hätänumeroon (112) tehty ilmoitus rikoksesta hätätilanteessa ei ole sama asia kuin rikosilmoituksen tekeminen. Törkeimpien rikosten (esim. murha, raiskaus) ilmoittamatta jättämisestä voi seurata jopa vankeutta.

Esitutkinta

Poliisi suorittaa esitutkinnan, jossa selvitetään mitä on tapahtunut, kuka/ketkä ovat rikoksen tekijöitä, olosuhteet jossa rikos on tehty ja mitä vahinkoa sillä on aiheutettu. Esitutkintaan kuuluu esim. asiaan liittyvien henkilöiden kuulustelua ja rikospaikka tutkintaa. Jos rikoksen tekijä on nuori, alle 15 – 17-vuotias sosiaalitoimi on myös läsnä esitutkinnassa.

Syyteharkinta

Poliisi toimittaa esitutkintapöytäkirjat syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyttäjä arvioi esitutkintapöytäkirjan perusteella, nostaako hän syytteen vai ei. Jos syyte nostetaan, syyttäjä jättää oikeudelle haastehakemuksen.

Oikeuskäsittely

Oikeudessa tuomioistuin päättää onko syytetty syyllinen rikokseen vai ei. Jos henkilö todetaan syylliseksi, määrätään hänelle seuraamuksena tuomio, esim. sakko tai vankeutta. Tuomioista on mahdollista valittaa ylempiin oikeusasteisiin.

Nuorisorangaistus

Rikoslakiin sisältyvä alle 15-17-vuotiaita koskeva rangaistus
www.kriminaalihuolto.fi/15137.htm

Lait ja yhteiskunta (Oikeusministeriö)
Tietoa oikeuslaitoksesta, oikeudenkännistä, tuomiosta ja yleistä oikeudenkäynnin kustannuksista ja todistajana olemisesta.
www.oikeus.fi

Rikosrekisteri (Oikeusrekisterikeskus)

Tietoa, mikä on rikosrekisteri ja miten se vaikuttaa elämään. Esimerkiksi nuorisorangaistuksen saaneen henkilön tiedot pysyvät rekisterissä 5 vuotta tuomion jälkeen. Sen jälkeen ne pyyhitään pois. Muista, että merkintä rikosrekisterissä saattaa estää pääsyn esimerkiksi joihinkin opiskelu- tai työpaikkoihin.
www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/13539.htm

Poliisi

Tietoja poliisin tehtävistä ja esim. rikosten tutkinnasta, yleisestä turvallisuudesta sekä erilaisista luvista, joita poliisilaitokselta voi hakea.
www.poliisi.fi